Etusivulle
Sukuseura
Hallitus
Uutiset
Tapahtumia
Jäsenyys
Sukukirja
Sukupuu
Kuvagalleria
Linkkejä
Merkkihenkilöitä

Palaute

 

 
Sukuseura

Koiviston Kurkelan Kurkien sukuseura on perustettu v. 1973 Turussa. Sen perustavaan kokoukseen osallistui lähes 30 suvun jäsentä. Perustavassa kokouksessa ensimmäiseen johtokuntaan (toimikunta) valittiin vakuutustarkastaja Martti Kurki Askolasta, suvun vanhin, oik.kand. Kari Kurki Turusta, kirjuri, toimitusjohtaja Pentti Kurki Espoosta, rahainvartija ja radiosähköttäjä Kauko Kurki Hangosta, tutkijajäsen. Sukuseuran tarkoitukseksi kirjattiin sitä perustettaessa tutkia ja kartoittaa sukua ja suvun vaiheita taakse päin niin pitkälti ja laajasti kuin mahdollista. Seura pyrki tarkoituksensa mukaisesti myös ylläpitämään yhteyksiä suvun jäseniin ja kehotettiinkin mahdollisimman monen suvun jäsenen ottamaan yhteyttä sukuseuran kirjuriin tai suvun vanhimpaan. Alustavaa tutkimustyötä oli jo aikaisemmin tehty suvun alkujuurista ja julkaistu kirjanen ”Tietoja Koiviston Kurkelan Kurjen suvusta”. Sitä myytiin, jotta saataisiin tuloja lisätutkimuksiin.

Aikakirjojen mukaan varsinaisen Koiviston Kurkien Sukuseuran perustava kokous pidettiin Askolassa 10.5.1977 ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin 10.2.1979. Merkkihenkilöitä sukuseuran vaiheissa ovat olleet Martti Kurki, joka toimi suvun vanhimpana aina vuoteen 1997 asti, Pentti Kurki, joka kuolemaansa asti vuoteen 1979 oli rahainvartijana, Maija-Liisa Kaistila, joka toimi kirjurina syksystä 1973 aina vuoteen 1986, jolloin ruoriin Asta Heikkilä. Pitkän päivätyön sukuseuran toiminnassa tekivät myös Meeri Kurki, Albert Laite ja Ilmari Kurki, eikä sovi unohtaa myöskään Teppo Kurkea, joka toimi yli 20 vuotta rahainvartijana vuodesta 1981.

Suvun tutkija Kauko Kurki kunnostautui Kurki-suvun ensimmäisen sukukirjan kokoajana ja tekijänä ja hänen kynänjälkensä näkyy myös upeassa sukupuussa, joka on edelleen käytössä. Hän uurasti suvun tutkimisen parissa vanhuuspäiviinsä asti ja loi vankan perustan Kurki-suvun vaiheista aina 1600-luvulta 1990-luvulle saakka. Sukuseuran jäsenkunta on nimensä mukaisesti pääasiassa Koivistolta kotoisin olevien Kurkien jälkeläisiä, joita sukuseuraan kuuluu vajaa 400. Koiviston Kurkien Suvun sukuviiri on vuodelta 1618.

Sukuseuran alkutaipaleet kuluivat lähinnä tietojen keruussa sukuun kuuluvista. Tehtiin talkoilla sukututkimusta Kauko Kurjen johdolla. Tuolloin ei vielä tietokoneita tai sukuohjelmia ollut käytössä, vaan Kauko Kurki naputteli tietonsa yksinkertaisella kirjoituskoneella. Tavoitteena oli heti seuran perustamisesta lähtien aikaan saada sukukirja, joka julkaistiinkin v. 1982 nimellä Koiviston Kurkelan Kurkisuku. Siinä oli kaikkiaan 293 sivua ja tiedot yli kolmesta tuhannesta Kurkien jälkeläisestä. Kirja painettiin Askolan Ammattikoululla ja siitä jouduttiin ottamaan myöhemmin useampia uusintapainoksia. Niin suosittu tuo ensimmäinen kirja oli. Kirjaan liittyi myös Kauko Kurjen käsin laatima sukupuu, joka komeudessaan kilpailee muiden vastaavien joukossa vielä tänäkin päivänä. Työ oli vaativa ja vaivalloista, kun mitään yhteistä tietolähdettä sukulaisista ei juurikaan ollut. Kauko vietti vapaa-aikaansa arkistoissa ja kirjoitteli seurakuntiin pyyntöjä sukulaisten perustiedoista. Hänen jälkeensä jättämä kirjeenvaihto sukulaisten kanssa on mittava ja osoittaa kuinka työlästä oli saada kokoon tietoja, joiden pohjalta edetä.

Koiviston Kurkien Sukuseuran toimintaan ovat alusta alkaen kuuluneet sukukokoukset, joita alkuvuosina pidettiin joka kesä. Myöhemmin sukukokouksia on sääntömääräisesti pidetty joka toinen vuosi ja niissä osanottajia on aina ollut sadan paikkeilla. Sukukokousten ohjelmaan ovat kuuluneet virallisten kokousasioiden lisäksi erilaiset esitelmät, suvun jäsenten omaa taiteellista ohjelmaa, laulua, leikkejä ja kilpailuja sekä arpajaiset, joihin jäsenet ovat keränneet arpavoittoja. Tarjoilusta ovat pääsääntöisesti vastanneet suvun omat emännät, joista kunniamaininnan ansaitsevat mm. Astrid Airasvuo, Aulikki Kurki, Kaarina Kurki, Leena Kurki ja Laila Laine. Sukukokouksia on vietetty eri paikkakunnilla pääasiassa kuitenkin Porvoon seudulla ja Helsingissä Karjala-talolla, mutta Turku ja Hamina ovat myös saaneet kunnian toimia kokous- ja juhlapaikkana. Sijaitseehan Kurkien sukutila Askolassa, jota suvun vanhin Martti Kurki pitkään viljeli ennen kuin siirsi isännyyden sisarensa pojalle.

Vuonna 1990 seuran aktivistit aloittivat pienimuotoisen matkailun juurilleen Kurkelassa. Joka vuosi perusjoukko on uskollisesti käynyt katsastamassa entiset kotikontunsa ja tallentanut kuvina ja videofilmeinä Kurkelassa tapahtuvan muutoskehityksen, joka varsinkin alkuvuosina on ollut lähes olematonta. Kylästä saa vieläkin hyvän kuvan siitä, millainen se oli ennen Karjalan luovutusta ja monet vanhemmat ikäpolvet voivat edelleen löytää sieltä kotitalonsa tai ainakin sen rauniot. Vuodesta 1998 lukien Kurkien Sukuseura on järjestänyt joka toinen vuosi jäsenistölleen bussimatkan Karjalan maille. Bussilastillinen innokkaita Karjalan kävijöitä on ollut mukana tutustumassa isiensä juuriin ja nauttimassa sukulaisten hauskasta matkaseurasta. Pari kertaa on käyty jopa Pietarissa asti. Kesällä 2003 matka suuntautui Sortavalaan ja samalla poikettiin Valamon luostarissa. Paluumatka taittui Laatokan länsirantaa Valkjärvelle ja sieltä Koivistolle ja kotiin Suomeen. Matkan kohokohtana on aina ollut myös käynti Koiviston Kurkelassa, jota pidetään suvun syntysijana.

Koiviston Kurkien Sukuseura ylläpitää omia kotisivuja. Seuran toimintaa on referoitu myös Koiviston Viestissä, jossa suvulla on vakiopalsta Kurkien kaskuvakka. Suvun tuotteistoon kuuluvat sukuvaakuna, siitä muotoiltu exlibris, hopeinen kaulakoru ja pinssi, sukupaitoja sekä tietysti sukupuu.

Suvun toimintaa johtaa sukuneuvosto, joka kokoontuu 5–7 kertaa vuodessa.

Koiviston Kurkien Sukuseura kuuluu jäsenenä Sukuseurojen Keskusliittoon.


Sivun alkuun