50 v. 

Merkkihenkilöitä:




Aarre Kurki
Kunniajäsen
Aarre Johannes Kurki s. 20.7.1916 Koivisto, k. 4.9.2003 Turku
Ammatti Eversti
Vanhemmat
Matti Juhananpoika Kurki s. 24.3.1874
Emilia Pietarintytär o.s. Kero s. 1.6.1897
PuolisoEila Päivikki o.s. Ertinaho ent. Ekholm s. 9.4.1919
Koiviston Kurkien Sukuseura kutsui 6.7.2003 pitämässään sukukokouksessa Aarre Kurjen seuran kunniajäseneksi, jota tunnustusta hän arvosti suuresti.
Aarre Kurki syntyi merikapteenin poikana Koivistolla. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Viipurin kauppa- ja maan­vil­je­lys­ly­seos­ta v. 1936 hän suoritti va­rus­mies­pal­ve­luk­sen laivastossa. Vuosina 1937–1939 suoritettuun 12. Merikadettikurssiin kuului myös seitsemän kuukautta kestänyt valtameripurjehdus Suomen Joutsenella. Se oli Joutsenen 7. matka.
Ennen sodan alkua Kurki oli siirtynyt ran­nik­ko­ty­kis­tö­ase­la­jiin ja palveli talvisodassa tulenjohtajana Viipurin lohkolla. Jatkosodassa hän toimi Laatokan rannikkoprikaatissa. Hyökkäyksen edetessä Laatokan Karjalassa Kurki määrättiin yhteysupseeriksi Äänisen rannikkoprikaatiin ja VII Armeijakunnan esikuntaan. Asemasotavaiheessa hän palasi takaisin Ääniselle. Venäläisten suurhyökkäyksen alettua 1944 Kurki toimi kent­tä­ty­kis­tö­pat­te­rin päällikkönä ja patteristoupseerina Äänisellä ja Viipurinlahdella. Hän haavoittui Viipurinlahdella 1940 ja Säämäjärvellä 1944.
Sodan jälkeen Kurki palveli ensin merivoimien esikunnassa vuosina 1951–53 Rauman sotilaspiirissä. Turussa hän palveli silloisen sotilasläänin esikunnassa vuosina 1953–54, jonka jälkeen oli muutto Helsinkiin taktiikan opettajaksi Merisotakouluun. Paluu Turkuun sotilasläänin esikuntapäälliköksi tapahtui v. 1960, jonka jälkeen oli vuorossa muutto Hangon patteriston komentajaksi vuosina 1963–66. Hangosta hän siirtyi Turun rannikkorykmentin komentajaksi. Vuonna 1968 Kurki nimitettiin Lounais-Suomen sotilasläänin esikuntapäälliköksi, josta tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1974.
Esikuntaansa eversti Kurki johti nykyaikaisella tavalla – aikaansa edellä. Tehtäviä määrätessään hän oli myös valmis niistä keskustelemaan. Uu­den­ai­kais­ta­mi­ses­sa hän luotti alaistensa tietoon ja taitoon. Alaiset arvostivat häntä suuresti sotilasjohtajana.
Aarre Kurki osallistui aktiivisesti monien maan­puo­lus­tus­jär­jes­tö­jen toimintaan sekä oli innokas rotary toimien myös klubinsa presidenttinä sekä Turussa että Hangossa. Hänet on palkittu lukuisilla kunnia- ja ansiomerkeillä mm. Suomen Leijonan Komentajamerkillä. Aarre Kurki oli ystävänä erittäin pidetty, vieraanvarainen ja taitava huumoria ylläpitävä seuramies. Hän oli todellinen vanhanajan seuramies, jolle oli tyypillistä ystävällisyys ja huomaavaisuus sekä virantoimituksessa että yksityiselämässä.

 



Martti Kurki
Kunniapuheenjohtaja
Martti Julius Kurki s. 27.2.1929 Koivisto, k. 28.11.2000 Askola
Ammatti Maanviljelijä, vakuutustarkastaja
Vanhemmat
Aleksanteri Joosepinpoika Kurki s. 23.7.1895
Hilma Matintytär o.s. Kaukiainen s. 3.2.1902
PuolisoInkeri Kaarina o.s. Jäppilä s. 29.6.1930
AsuinpaikatKoiviston Kurkela vuoteen 1939 ja 1942–44 Kuhmoinen 1939–40 Jaala 1940–42 Perniö 1944–47 Askola vuodesta 1947
Martti Kurki toimi Koiviston Kurkien Sukuseuran puheenjohtajana seuran perustamisesta alkaen vuoteen 1997, jolloin hänet kutsuttiin seuran kun­nia­pu­heen­joh­ta­jak­si.
Martti viljeli perikunnalta v. 1955 ostamaansa maahankintalain mukaan saatua sukutilaa Askolassa vuoteen 1993 asti, jolloin isännyys siirtyi Martin nuorimman sisaren Riitan pojalle Heikki Nurmelle. Maanviljelyksen ohella Martti teki töitä vakuutusalalla n. 40 vuotta, ensin asiamiehenä ja myöhemmin va­kuu­tus­tar­kas­ta­ja­na.
Martti Kurki käytti elämässään myös saamiaan laulun lahjoja varsin ansiokkaasti niin itsensä kuin muidekin ihmisten iloksi. Jo 18-vuotiaana hän liittyi kirkkokuoroon, jossa toimi aktiivisesti vuoteen 1990 asti. Hän toimi sekä kuoro- että soololaulajana. Kuoron puheenjohtaja-ansioistaan hänet kutsuttiin kun­nia­pu­heen­joh­ta­jak­si 1997.
Porvoon Mieslaulajien ykköstenorina hän on ollut vuodesta 1948. Pohjolan Kamarikuoron, Mäntsälän Mieslaulajien ja lauluyhtye Koiviston pojat riveissä Martti on ollut monia vuosia mukana. Martti on vuosien saatossa ollut suosittu ja paljon käytetty voima erilaisissa yleisö- ja yk­si­tyis­ti­lai­suuk­sis­sa mm. Lahden teatterin oop­pe­ra­pro­duk­tiois­sa. Lauluharrastus on vienyt Martin moniin maihin, joista eksoottisin lienee Pohjois-Korea.
Varsinkin nuorena miehenä nuorisoseura- ja kansansivistys toiminta tarjosi monenlaista toimintaa. Martti on ollut Askolan kirkkoseudun nuorisoseuran työssä vuodesta 1948 lähtien näytelmä-, tanhu-, soitto-ym. kerhoissa aktiivinen - puheenjohtajanakin hän ehti olla useita vuosia. Uudenmaan Nuorisoseuraliiton johtokunnan jäsen Martti oli 12 vuotta. Martille myönnettin Hermannin arvo 50-vuotisäivänään ansioistaan nuorisoseuratyöstä.
Työstään nuorena evakkosukutilan isäntänä Askolassa Martille myönnettiin arvostettu Käytännön Maamies-lehden Sisu-palkinto vuonna 1958. Ammattitaitoa ja -tietoa maanviljelijänä hän kartutti toimiessaan Maatalousnuorissa ja Maamiesseurassa useita vuosia. Martti on toiminut vuosien varrella myös luottamustehtävissä niin kirkollisella kuin kunnallisellakin sektorilla Askolassa.
Muista sydäntä lähellä olevista harrastuksista on syytä mainita sukututkimus, Lions-toiminta ja sotilaspojat. Rakkain harrastus Martille on kuitenkin ollut karjalaisen kulttuurin monikirjoinen toiminta. Tästä toiminnasta Koivistoseura on muistanut häntä kultaisella ansiomerkillä.
Martti Kurki siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 2000 ja hänet haudattiin suuren ystäväjoukon saattamana Askolan kirkkomaahan.


Juha-Veikko Kurki
Kunniapuheenjohtaja
Syntynyt 2.12.1942 Turussa.

Oppikoulun Juha-Veikko kävi Turun klassisessa Lyseossa ja kirjoitti ylioppilaaksi v. 1963.
Ammatti Insinööri, valmistunut Turun teknillisestä oppilaitoksesta v. 1968
Useita lisäkoulutuksia ja täydennysopintoja esim. Liikkeenjohdon Instituutti,
Helsingin Kauppakorkeakoulu.

Työelämässä "Jiivee" on toiminut valtakunnallisissa tehtävissä mm. 15 v Insinööriliiton toimitusjohtajana, 10 v HTM-Tilintarkastajat ry:n toiminnanjohtajana ja sen ohessa HTM-Info Oy:n toimitusjohtajana. Hän on hoitanut vastuullisesti suurta IAET- työttömyyskassaa. Työtehtäviensä kautta Jiivee on ollut mukana elinkeinoelämän ja talouspolitiikan hermolla.  Hänellä on mittava ura edunvalvonta tehtävissä ylempien toimihenkilöiden edustajana ja pääsihteerinä. Yhteiskunnallista osaamistaan hän on hyödyntänyt myös politiikassa ollen mukana Espoon kaupunginvaltuustossa ja eri lautakunnissa, kaupunginhallituksessa, vanhusneuvostossa, teatterisäätiössä ja Kokoomuksen Espoon aluejärjestössä puheenjohtajana, Laajalahden ja Tapiolan Kokoomuksen puheenjohtaja, Uudenmaan Kokoomuksen hallituksen jäsen ja kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen.

Kesällä 1997 Jiivee valittiin sukuseuramme puheenjohtajaksi Haikossa pidetyssä sukukokouksessa. Puheenjohtajan tehtävää hän hoiti edistyksellisesti ja asiantuntevasti 24 vuotta. Tänä aikana sukuseura teki useita sukumatkoja Karjalaan Koivistolla sekä matkoja eri Baltian maihin. Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtajana sekä  Suomen Koivisto seuran johtokunnan varapuheenjohtajana  hän on ollut myös tänä aikana. 

Jiiveen molemmat vanhemmat ovat syntyperäisiä karjalaisia; äiti Vieno syntyi Ruskealassa ja isä Viljo Koivistolla.

Juha-Veikko on naimisissa Anja Kurjen, os, Rajala, kanssa. Heidät vihittiin v. 1967 ja Anja on ammatiltaan varatuomari. He asuvat Espoon Laajalahdessa omakotitalossa. 

Juha-Veikko on palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkillä. 
































































Sirkka-Liisa Nuorteva

Kunniajäsen
Sirkka-Liisa Nuorteva o.s. Welling-Vuontela s. 1.2.1926 Viipuri
AmmattiFilosofian maisteri
Vanhemmat
Tahvo Welling-Vuontela s. 19.10.1893
Impi Maria Tuomaantytär o.s. Kurki s. 18.2.1900
PuolisoPekka Olavi Nuorteva s. 24.11.1926
Koiviston Kurkien Sukuseura kutsui Sirkka-Liisa Nuortevan seuran kunniajäseneksi 6.7.2003 pidetyssä sukukokouksessa seuran hyväsi tehdystä mittavasta työstä.
Sirkka-Liisa Nuorteva on sukujuuriltaan äitinsä Impi Marian puolelta Koiviston Kurkelan Kurkia. Isä Tahvo oli Wellingejä Kirvun Ylikruunusta. Sirkka-Liisa syntyi Viipurissa ja vietti lapsuutensa ”Wellingin ainokaisena” Sorvalin kaupunginosassa ja sieltä hän myös aloitti koulutaipaleensa. Hän kävi Viipurin toista tyttökoulua ja sodan pakottamana joutui jatkamaan opintojaan Kuopion Tyttölyseossa, josta kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1946. Vuonna 1935 perheen nimi muutettiin Vuontelaksi ja tätä nimeä hän kantoi koko opiskeluaikansakin Helsingin Yliopistossa. Siellä hän opiskeli biologisia aineita eläintiede pääaineenaan ja eri­kois­työ­koh­tee­naan Tvärminnen kalliolammikoiden kemian suhde niissä eläviin han­ka­jal­kai­säy­riäi­siin.
Sirkka-Liisa valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1952 ja avioitui opiskelutoverinsa Pekka Nuortevan (myöhemmin ympäristösuojelun professori) kanssa ja on tämän elämänkumppanina ja työtoverina kulkenut läpi monenlaisten elämänvaiheiden. Kokemusta on karttunut eläintieteen ja tietokirjallisuuden työsaralla, samoin ympäristönsuojelun ja sen tutkimisen parissa mm. genetiikan laitoksella sekä Eläinmuseossa. Kansainväliset kongressit sekä tieteelliset tutkimus- ja tutustumismatkat mm. Thaimaahan, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan aviopuolisot ovat tehneet aina yhdessä. Neuvostoliitossa pari kävi ensimmäisen kerran jo vuonna 1959, jolloin se oli vielä perin harvinaista. Karjalaista vieraanvaraisuutta osoittaen Nuortevat ovat kestinneet yhteisessä kodissaan vuosittain useita ulkomaalaisia tutkijavieraita, samoin opintojaan aloittaneita uusia ympäristösuojelun ylioppilaita. Lukuisissa julkaistuissa tutkimuksissa ja tie­to­kir­ja­teks­teis­sä Sirkka-Liisa Nuorteva on ollut mukana toisena tekijänä, 1230-sivuisessa Suomen eläinkuvasto -teoksessa sen layoutin suunnittelijana. Pelkästään omissa nimissä julkaistuja kirjoituksiakin toki on. Erityisen tuottelias Sirkka-Liisa on ollut Kurkien kaskujen kirjoittajana Koiviston Viestissä. Sirkka-Liisan aloitteesta on Koiviston Kurkien Sukutunnuksesta teetetty naisille hopeinen rintakoru ja riipus sekä miehille pinssi suvun jäsenmerkiksi.
Keskeisimmän työpanoksensa Sirkka-Liisa on ohjannut perheensä ja kotinsa puitteisiin. Kolme lasta on kasvatettu tasapainoisiksi aikuisiksi ja koulutettu lääkäriksi, historioitsija-teologiksi ja peruskoulun opettajaksi. Lasten kehityksen tukeminen on merkinnyt myös kodin ja kesäkodin avaamista heidän laajalle toveripiirilleen kokoontumispaikaksi sekä osallistumista lasten ja myös lastenlasten harrastuksiin. Vuonna 1983 Sirkka-Liisa sai toiminnastaan Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n hopeisen ansiomerkin. Hakavuoren seurakunnassa hän on osallistunut monien toimipiirien työhön ja ollut seurakuntaneuvoston jäsen. Sirkka-Liisa on osallistunut aktiivisesti myös monien yhdistysten ja seurojen toimintaan, joista erityisen läheisiä ovat olleet Koiviston Kurkien ja Räihän sukuseurat sekä Sorvalilaiset. Molemmat suvut ovat omineet myös aviomies Pekan, vaikka hän ei oikea karjalainen olekaan.
Suomen Sukututkimusseura ja Sukuseurojen Keskusliitto ry kutsuivat Sirkka-Liisan vuoden 2001 sukukirjan valintatoimikuntaan. Kilpailuun osallistui yli 80 kirjaa. Voittaneen kirjan hän esitteli kirjoituksessaan Genos-lehdessä 1/2003.
Lasten perheet ja niissä temmeltävät lastenlapset ovat Sirkka-Liisalle ilon aiheita. Edelleenkin ajatukset pyörivät siinä, miten nousevan polven tulevaisuus saadaan turvatuksi sodalta ja koko maapallon elämää uhkaavilta globaalisilta vaaroilta. Koiviston Viestissä 12/2003 julkaistiin Markku Summan luonnehdinta Sirkka-Liisan suhteesta Koiviston Kurkelaan otsikolla ”Rakkauden mereen sain koivistolaiselta äidiltäni”, josta lyhennelmä sukukirjan loppuosassa.




Jouko Kurki
Kunniajäsen
Jouko Kurki s. 2.6.1934 Harlussa
AmmattiEkonomiPuoliso
Hillevi o.s. Aarnio, lääket.lis
KotikuntaHelsinki
Jouko Kurki kutsuttiin Sukuseuran kunniajäseneksi vuoden 2005 sukukokouksessa Porvoossa.
Hän on pääosan työurastaan tehnyt pankkialalla ensin yritystukijana ja sittemmin sisäisen tarkastuksen päällikkönä Suomen Yhdyspankissa. Hän on suorittanut myös KHT-tutkinnon ja harjoittanut työnsä ohella ti­lin­tar­kas­tus­teh­tä­viä.
Jouko toimi useita vuosia Sukuseuran sukuneuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä tilintarkastajana.



Teppo Kurki
Kunniajäsen
Teppo Kullervo Kurki s. 11.2.1939 Helsingissä
AmmattiYrittäjä
Puoliso
Helli Kyllikki o.s. Kauhanen
KotikuntaHelsinki
Teppo kutsuttiin Seuran kunniajäseneksi v. 2009 Porvoossa pidetyssä sukukokouksessa.
Hän on toiminut yrittäjänä mm. ilmastointi- ja rakennusalalla.
Sukuseuran rahainvartijana Teppo oli yli 30 vuotta. Hänet tunnetaan aktiivisena puuhamiehenä sukuseuran erilaisissa tilaisuuksissa ja Kurki-tuotteiden myyjänä yhdessä vaimonsa kanssa.





kuvassa Teppo oikealla.


Asta Heikkilä
Asta Heikkilä (o.s. Kurki) s. 15.8.1937, Tytärsaari
Puoliso
Esa Juhani Heikkilä
KotikuntaVantaa
Asta kutsuttiin seuran kunniajäseneksi 9.7.2011 Porvoossa pidetyssä sukukokouksessa.
Hän on toiminut seuran kirjurina (sihteeri) n. 30 vuotta.



Martti Kurki
Kunniajäsen

Syntynyt 1938 Koiviston Kiiskilässä.

Rakennusinsinööri

Martti kutsuttiin seuran kunniajäseneksi v 2021 Vahijärven Ns talolla pidetyssä sukukokouksessa.

Martti on ollut mukana rakentamisen vientitehtävissä Ruotsiin, Puolaan ja Venäjälle. Harrastuksina hänellä on ollut eräretkeily, maanpuolustus, sukututkimus ja kotiseututyö. Hän on ollut mukana tekemässä Koiviston Kurkisuku kirjaaja ja  laajasti tutkinut Koiviston laivanrakennus perinnettä sekä kuuluu synnyinkylänsä  Kiiskilän kylätoimikuntaan. Martti asuu Helsingissä.



Riitta Nurmi
Kunniajäsen

Syntynyt v 1940 Jaalassa. 

Opettaja

Riitta kutsuttiin sukuseuran kunniajäseneksi v 2021 Vahijärven Ns talolla pidetyssä sukukokouksessa.

Riitta on toiminut Porvoon seudun suuressa Koivistolais- ja karjalaisyhteisössä aktiivisesti yhteisön hyväksi. Lukuisten luottamustoimien lisäksi hän on taitavalla laulullaan viihdyttänyt niin kokousvieraat kuin matkakumppanitkin. Riitta on toiminut pitkään Kurkien sukuseurassa varapuheenjohtajana ja sen hallituksessa. Hän on usein ollut järjestämässä onnistuneita sukujuhlia. Riitta on toiminut Porvoon Koivistolaisten puheenjohtajana useamman vuoden ja ollut mukana sen hallituksessa.

Riitta asuu Askolassa.